Olen makoillut sohvalla ja miettinyt, että pitäisi ehkä tehdä vielä yksi blogipäivitys tälle vuodelle. Olen yrittänyt miettiä, että mitä kaikkea on tapahtunut tämän vuoden aikana, mutta pää tuntuu humisevan tyhjyyttä. Valokuvia selailemalla ja jos oikein saisi rauhassa miettiä niin tulisi varmaan enemmänkin kaikkea mieleen.
Tammikuu oli raskas kuukausi minulle,mutta sellaisella tavalla, jota en täällä blogissa selvittele. Alkuvuosi oli muutenkin jännittävää, pelottavaa ja stressaavaa aikaa, koska maaliskuun lopussa oli päättymässä 6vuotta kestänyt kotiäitiys. Eniten siinä pelotti se, että saanko töitä ja jos niin mistä ja onko oman alan vai jotain muuta. Vai että pitäisikö olla rohkea ja lähteä taas vuokratuolille. Toisaalta tuntui, että siinä hetkessä palkkatyö oli ainut realistinen vaihtoehto. Lasten hoitoon vieminen ei niinkään jännittänyt, koska nuorempikin sen jo 3vuotiaana ymmärtää ja osasi sitä ihan odottaakin. Helpotusta asiaan toi se, kun päätimme mieheni kanssa, että ei oteta stressiä asiasta ja aloitan työt, kun mieleisiä löytyy ja jos ei löydy niin sitä vuokratuolityön aloittamista lykätään ainakin syksyyn. Mutta koska asioilla on tapana järjestyä niin nehän järjestyi tälläkin kertaa ja jopa tosin hyvinkin. Minulla oli itseasiassa jopa kaksi työpaikkaa tarjolla, molemmat hyviä ja oman alan paikkoja. Ja palkallista työtä. Ja lisäksi sain sovittua työnantajani kanssa, että voin tehdä vajaata työviikkoa niin ettei lapsille tule paljoa hoitopäiviä. Yksi työpäivä on tietysti lähes aina lauantai niin se on lapsilla hoidosta vapaata. Järjestely kuulosti hyvältä ja on myös ollut sitä. :)
Maaliskuussa toteutin myös haaveeni tatuoinnista. Varsinaisesti en ollut aiemmin edes suunnitellut ottavani tatuointia, mutta syksyllä 2010 se vain yhtäkkiä alkoi tuntua oikealta ja kun se oikea ajatus sitä varten tuli ihan ilman miettimistä niin päätin sen ottaa. Mutta koska kyseessä oli kuitenkin iso päätös niin pohdin sitä silti varmuuden vuoksi vielä huolella. Maaliskuussa se siis kuitenkin lopulta tehtiin enkä ole katunut. Rakastan tatuointiani ja ajatusta sen takana. :)
Kevät ja kesä sujuivat tavalliseen tapaan. Kävin töissä, urheilin paljon, käytiin kaksissa häissä ja tietysti näitä lapsiperheen perinteisiä kesälomakohteita. Mitään pidempää kesälomareissua ei tehty taaskaan.
Syksy on tainnut mennä pääasiassa samoissa merkeissä kuin kesäkin eli ihan niitä arkisia touhuja. :) Ei siis tule mieleen mitään ihan kovin ihmeellistä tästä vuodesta, vaikka toki tuo töiden aloittamine pitkien kotiäitivuosien jälkeenkin on jo iso juttu yhdelle vuodelle. :) Ja ehkäpä on vain hyvä ettei ole mitään kovin suurta ja mullistavaa raportoitavaa. Parastahan on kuitenkin aina se ihan tavallinen arki.
Taustalla pyörinyt elokuva (face off) loppuu pian ja kohta päästään ulos ihmettelemään raketteja lasten kanssa. Tästä on hyvä lähteä taas uuteen vuoteen! Toivon sydämestäni, että tuleva vuosi on perheellemme onnellinen ja terveyttä riittää! Samaa toivon toki tietysti muillekin. :)
Hyvää tulevaa vuotta 2012!
-Nanne-
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti