perjantai 1. kesäkuuta 2012

Kesäpuuhasteluja

Ollaan sitä saatu onneksi nauttia jo kauniista kesäisistäkin päivistä, vaikka tämä viikko on ollut tosi viileä. Tälläkin hetkellä istun koneella viltti niskassa aamukahvia juoden ja ulkona sataa vettä. Mutta ehkä se helle sieltä vielä tulee. Ainakin lehtien mukaan pitäisi olla tulossa ihan superhelteitä. Niitä odotellessa siis. Kesäpuuhia on kuitenkin tullut jo tehtyä ja kukkapenkit on siivottu rikkaruohoista ja kesäkukat haettu kaupasta. Tässä vähän maistiaisia niistä. Pappani teki minulle perunannostolaatikon. Laatikko on tehty vanhasta laudasta, mutta siinä tietysti näkyy vähän noita vaaleampia kohtia sahauksesta johtuen. Mietin ensin, että jos maalaisin tämän valkoiseksi, mutta nyt en enää ole varma. Mahtaako se sittenkään haitata että siinä on tuota sahauspintaa näkyvissä. Laatikon päälle löysin tuollaisen vanhan pitsiliinan jostain kätköistäni.
Kaverilta sain muutamia heinäseipäitä ja niistä taiteilin tälläisen etupihalle. Etsimme edelleen sitä uutta taloa niin emme viitsi kauheasti tällä hetkellä enää panostaa pihaan sellaisissa asioissa mitä emme voi sitten viedä mukanamme. Nämä heinäseipäät saa mukaan ja mielestäni se vähän piristi tuota muuten niin ankeaa "kukkapenkkiä" mihin sen asettelin. Jos tarkoitus olisi asua tässä vielä pidempään niin tekisin tuolle jotain, koska se on mennyt jo niin kamalaksi siitä mitä se oli. Nyt en vain jaksa ja viitsi.
Tässä kuvassa näkyy vielä muutama ylimääräinen heinäseiväs ja jo viime kesäksi askarrellut tikkaat.
Aika paljon olen laittanut erilaisia kesäkukkia ympäriinsä, tässä niistä vielä jotain kuvia.
Minulla on nyt ekan kerran kaksi mansikka-amppelia kokeilussa. Toisesta pitäisi tulla jotain pieniä mansikoita ja toisesta isompia. Katsotaan tuottaako kumpikaan yhtään mitään. En ole mikään viherpeukalo, mutta aina pitää hiukan jotan yrittää. Yrittämisestä tuli mieleen, että kävin viime viikolla pääsykokeissa. Olen jo pari vuotta haaveillut aloittavani opinnot ammattikorkean aikuispuolella, jossa opiskelu tapahtuu pääasiassa verkossa. Pitäisi siis onnistua hyvin töidenkin ohella. "Hyvin" ei toki tietenkään tarkoita sitä, että se olisi helppoa. Mutta en stressaa asiaa mitenkään. Jos pääsen sisään niin hyvä,mutta ellen pääse niin ei se mikään maailmanloppu ole. Pari vuotta tosiaan olen tätä suunnitellut jo, mutta aiemmin ei ole aika tuntunut hyvältä. Nyt kun töiden aloittamisesta on kulunut jo yli vuosi niin sopiva hetki tuntui tulleen. Lapset on jo tottuneet uusiin kuvioihin ja samoin tietysti minä itsekin. Kuuden vuoden kotiäitiyden jälkeen töiden aloittaminen vaikuttaa tietysti koko perheeseen. Pitää ihan eri tavalla suunnitella kaikki. Pääsykokeista on vaihtelevat fiilikset. Välillä tuntuu, että ne meni ihan penkin alle ja välillä tuntuu, että ne meni ihan hyvin. Vaikea sitä on itse sanoa ja saahan niitä pisteitä työkokemuksesta ja haastattelustakin eli ihan pelkkä koe ei ratkaise yksinään mitään. Jännittävää! Viime ja tämä viikko on mennyt erilaisten kevätjuhlien merkeissä. Pojan lentopallon kauden päättäjäisissä palkittiin parhaiten ansioituneita pelaajia ja poika saikin tunnustuspokaalin itselleen - "äärimmäisen ahkera ja kova pelaaja". Kannustaa varmasti taas harjoittelussa ja pojalla onkin kova motivaatio tuon lentopallon suhteen. Lisäksi on ollut eskarin kevätjuhla ja sen perään oli kirkossa vielä tulevien ekaluokkalaisten siunaaminen koulutielle. Ihania tilaisuuksia. Ja tällä viikolla oli kuopuksen päiväkodin kevätjuhla. Itkettävän ihania tilaisuuksia. Äiti aina herkistelee siellä penkissä tippa silmässä. Ala-asteella ei tänä keväänä olekaan mitään juhlaa. Koululaiset menevät huomenna aamulla kouluun hakemaan todistukset ja tänään oli ohjelmassa kirkko. Tälläisiä alkukesän kuulumisia siis täältä Narnian suunnalta.
Ei mutta melkein unohdin kertoa syntymäpäivälahjastani. Täytin siis 33vuotta ja sain mieheltä aika yllättävän lahjan. Pääsen nimittäin kokeilemaan tankotanssia! Olen pari kertaa maininnut, että sitä olisi tosi kiva päästä kokeilemaan, mutta täällä sitä ei ole tarjolla. Mies oli sitten etsinyt paikan missä voi käydä ensin kahden tunnin starttikurssin ja sitten voin mennä johonkin muuallekin testaamaan tuntia. Lähin paikka taitaa olla 50km päässä. Menen sinne ystäväni kanssa, joka myös tahtoo sitä testata. Odotan kovasti. Nyt ruuanlaittopuuhiin! Nanne

2 kommenttia:

  1. Kiva kuulla, että löytyy lisääkin combat addikteja! ;) Mielenkiinnolla jään seurailemaan jos kirjoittelet treenailuistasi.. :) Käyhän kurkkaamassa jos löytäisit minunkin blogistasi jotain urheiluaiheista itsellesi! (Täällä myös vannoutunut lesmills-fanaatikko)

    http://onthemoveblog.blogspot.com

    VastaaPoista
  2. Pitää kurkkia tosiaan sinunkin blogiasi! Combat addikti olen tosiaan. Täysin hurahtanut! :)

    VastaaPoista